Keltainen kirjasto ei olisi mitään ilman lukijoitaan, ja haluammekin tuoda esiin lukijakunnan moninaisuutta ja innostuneisuutta. Esittelemme joka kuukausi Kuukauden lukijan, joka pääsee kertomaan lempikirjoistaan ja rakkaimmista Keltaiseen kirjastoon liittyvistä muistoistaan. Huhtikuun Kuukauden lukija on kirjailija, päätoimittaja Koko Hubara.
Nimi: Koko Hubara
Ikä: 35
Ammatti: Kirjailija, Ruskeat Tytöt Median päätoimittaja
Kuva: Niklas Sandström
Olen viimeksi lukenut Keltaisesta kirjastosta Sara Stridsbergin Unelmien tiedekunnan (suom. Outi Menna) ja W. G. Sebaldin Merkintöjä Korsikasta (suom. Oili Suominen). Ensimmäinen oli hurja ja täynnä minulle ennestään täysin tuntemattomia faktoja feminismistä. Jälkimmäinen oli ihana rutiini. Minulla on nimittäin muutamia tärkeitä ohuita kirjoja joihin palaan säännöllisesti. Juhannuksena yleensä luen Sillanpään Ihmiset suviyössä, Shulamith Firestonen Airless Spacesin luen aina kun kirjoittaminen jumittaa ja Sebaldin luen yleensä kun alan suunnitella minne haluaisin matkustaa kesälomalla. Korsikalla en vielä ole käynyt, mutta toivon että se tapahtuu parin vuoden sisään.
Tätä Keltaisen kirjaston kirjaa en unohda…
Toni Morrison: Sinisimmät silmät (suom. Seppo Loponen). Kirjoitan tästä pitkästi myös omassa esseekokoelmassani Ruskeat Tytöt. Kirja, johon samastuin voimakkaasti, ja jonka suomennoksen sain vanhemmiltani lahjaksi parikymmentä vuotta sitten. En tiedä kuinka monta kertaa olen lukenut kirjan, ja joka kerta se lohduttaa ja rikkoo juuri niin kuin kirjan kuuluukin lohduttaa ja rikkoa ihmisiä, jotka eivät löydä itseään kirjallisesta kaanonista. Keltainen kirjasto on muuten tehnyt merkittävää kulttuurityötä siinä, että se on jaksanut nostaa klassikkoasemaan kirjoja kaikista maailmankolkista ja kaikenlaisten ihmisten kirjoittamina. Sellainen pelastaa ihmishenkiä!
Paras lukupaikka on toisella sohvistani, sen vasemmassa nurkassa, ystävältäni saamani jalkalampun katveessa. Mieluusti peiton alla, eikä suklaa ainakaan haittaa.
Keltaisen kirjaston kirjailijoista haluaisin tavata…
Varmaan kolme neljännestä heistä kuuluu lempikirjailijoihini, eli järjestäisin kunnon pirskeet mihin kutsuisin ainakin Toni Morrisonin, Paul Austerin, Kazuo Ishiguron, Amos Ozin ja Gertrude Steinin. Kuvittelen, että siitä tulisi pitkä, kostea ja ikimuistoinen ilta!
Keltaiseen kirjastoon liittyvä muisto:
Minusta tuntuu, että joka ikisen kaverini kodissa oli Keltaisen kirjaston kirjoja kun olin lapsi. Lukiokaverini Lenin äidillä oli Vihan hedelmät, naapurin Hannalla ja Kaisalla Hemingwayta, paikassa jossa kävin lastenlikkana oli Irvingiä, nokkelilla pojilla, joita tapailin parikymppisenä Calvinoa ja niin edelleen. Jos puhun elämästäni tai kirjallisuudesta, on täysin mahdotonta olla puhumatta Keltaisesta kirjastosta!
Tutustu Kokon suosikkeihin täällä.