Joulukuun kuukauden lukija

Keltaisen kirjaston joulukuun Kuukauden lukijana on Timo Julkunen, joka johtaa Werner Söderström Osakeyhtiötä, johon Keltaista kirjastoa julkaiseva Tammikin kuuluu. Hän suhtautuu intohimoisesti kirjallisuuteen ja on yksi niitä harvoja, joilla on täydellinen Keltaisen kirjaston kokoelma kotonaan.

Nimi: Timo Julkunen

Ikä: 51

Ammatti: Werner Söderström Osakeyhtiön toimitusjohtaja

Olen parhaillaan lukemassa Murakamin Norwegian Woodia (suom. Aleksi Milonoff). Se oli lähes viimeinen Keltaisen kirjaston kokoelmastani puuttuva kovakantinen, joten halusin lukea sen uudestaan pitkän tauon jälkeen.

Tätä Keltaisen kirjaston kirjaa en unohda…

Irvingin Garpin maailma (suom. Kristiina Rikman) osui ja upposi todella lukemaan ja maailmaa oppivaan nuoreen aikanaan. Vaikuttava kokemus. Myös elokuva teki vaikutuksen. Luulen, että iällä ja kirjan ilmestymisen ajankohdalla oli myös niin vahva korrelaatio, että on vaikea saada samaa uudestaan osumaan. Kirja kestää kyllä hienosti aikaa edelleen.

Paras lukupaikka on kesällä riippumatto kotona tai Hangossa Varisniemen kalliot. Talvisin oma keltainen kirjasto kotona (kuvassa).

Keltaisen kirjaston kirjailijoista haluaisin tavata…

Murakamin ehdottomasti. Tässä yhdistyy kirjojen hienous ja se, että häntä on erittäin vaikea tavoittaa. Michael Chabon olisi myös toinen. Haluaisin ehdottomasti molemmat käymään tänne Suomeen.

Keltaiseen kirjastoon liittyvä muisto

Paul Austerin vierailu Suomessa pari vuotta sitten ei unohdu. Presidentti Niinistöä myöten teimme Suomi-kuvaa Austerille niin vahvaksi, että edelleen hän pitää kiertueensa hienoimpana hetkenä noita muutamaa päivää Suomessa. Ikimuistoisia iltoja. Kirjoja, koripalloa, illallisia, antikvariaatteja, haastatteluja jne. Muistan myös, kun olimme Akateemisen kirjakaupan backstagella Paulin ja Presidentti Niinistön kanssa noin kymmenen minuuttia ennen haastattelua, ja jonkinasteisen hiljaisuuden vallitessa Paul sanoi sitten ääneen: ”I am very nervous now”. Tähän Presidentti jatkoi: ”Me too”. Tilanne vapautui tämän jälkeen ja johti yhteen hienoimmista kirjailijahaastatteluista mitä olen nähnyt ja kuullut.

Paul Austerin kanssa jatkoimme yhteydenpitoa hänen vierailunsa jälkeenkin, ja toinen mukava muisto liittyy siihen, kun täytin 50 pari vuotta sitten. Tapasimme Paulin hänen kotonaan New Yorkissa ja vietimme illan hänen kotikortteleissaan Brooklynissa. Tuo syntymäpäivä lempikaupungissani jäi mieleen vahvasti. Tähän voisi sanoa mainoksen tapaan: ”Priceless”.

Tutustu Timon suosikkeihin täällä.