Nimi: Kristiina Vaara
Ikä: 41
Toimet: kirjojen suomentaminen, bändihommat
Olen parhaillaan lukemassa Keltaisesta kirjastosta James Joycen Odysseusta. Olen Kymenlaaksossa treenaamassa uusia biisejä bändin kanssa. Yövyn kaverin vanhempien tyhjäksi jääneessä talossa, joten omat kirjat eivät ole juuri nyt saatavilla. Kun Keltaisen kirjaston kuukauden lukijan tehtävä kilahti sähköpostiin, pengoin olohuoneen kirjahyllyä vähän ja kas, löysin Pentti Saarikosken suomennoksen James JoycenOdysseuksesta. Vuosia kirja on tuijottanut minua syyllistävästi mieleni yöpöydältä, ja nyt sitä ei käy enää väisteleminen. Pitäkää peukkuja!
Tätä Keltaisen kirjaston kirjaa en unohda…
Niitä on niin paljon… Mutta José Saramagon Kertomus sokeudesta (suom. Erkki Kirjalainen) on jäänyt erityisesti mieleen, sillä se oli pääsykoekirjana aikoinaan hakiessani yliopistoon, ja sehän tulikin sitten syynättyä kannesta kanteen useampaan kertaan. Pidän kyllä Saramagon muustakin tuotannosta, erityisesti Jeesuksen Kristuksen evankeliumi (suom. Erkki Kirjalainen) on jäänyt mieleen. Rakkaita ovat myös Alice Munron ja Toni Morrisonin teokset, joihin täytyy palata säännöllisin väliajoin. Uudempi suosikkini Keltaisessa taas on Elizabeth Strout.
Paras lukupaikka on…
Mulla on Helsingin Lammassaaressa pieni mökki, joka toimii kesäkaudella myös työhuoneena. Paras lukupaikka on mökin sohva, tai jos on hyvä sää (eli pilvipoutaa), niin sitten luen mieluiten kuistilla.
Keltaisen kirjaston kirjailijoista haluaisin tavata…
En yleensä halua tavata ”idoleita”, mutta W. G. Sebaldin olisin voinut viedä kaljalle. En tiedä hänestä juuri mitään, mutta olipa hän eläessään sitten paperinkahiseva akateemikko tai vinksahtanut proffa, niin kirjojen ja niiden vastaanoton perusteella hän tuntuu olleen kiinnostava ja mielipiteitä jakava ukkeli. Olen lukenut Sebaldilta Ilmasodan ja kirjallisuuden sekä Austerlitzin, molemmat Oili Suomisen taitavina suomennoksina, ja kumpikin kirja jäi mieleen pyörimään pitkäksi aikaa.
Keltaiseen kirjastoon liittyvä muisto:
Kun olin vielä päivätyössä kustannustoimittajana, sain työskennellä parisen vuotta myös Keltaisen kirjaston parissa. Paul Austerin ja J. M. Coetzeen Tässä ja nyt. Kirjeitä ystävyydestä (suom. Erkki Jukarainen ja Seppo Loponen) oli ensimmäinen Keltaiseen toimittamani kirja. Se oli samaan aikaan ihanaa ja hirveää. Mietin silloin, että annetaanko mun muka ihan oikeasti pistää näppini tähän. Tunsin myös aikamoista ylpeyttä. Meidän kirjafriikki äiti eli tietenkin mukana tätä jännitysnäytelmää!
Tutustu Kristiinan suosikkeihin täällä.