Ajankohtaista

Keltaisen kirjaston ystävien tapaaminen 27.2.2020

Tervetuloa nostamaan malja Keltaisen kirjaston kevään uutuuksille sekä tapaamaan kustantamon väkeä ja muita Keltaisen kirjaston ystäviä kirjamyymälä Werner & Jarliin (Lönnrotinkatu 21, 00120 Helsinki) torstaina 27.2. klo 16.30—18.00. Illan teemana on Japani ja kirjailija Haruki Murakami, joista kertoo lapsuutensa Japanissa viettänyt suomentaja ja kustannustoimittaja Antti Valkama. Tapahtuman ajan voit tehdä ostoksia myymälässä 40 %:n alennushintaan….

Avoin luentosarja Nobelin kirjallisuuspalkinnosta

Tammi-helmikuussa 2020 Helsingin yliopistossa järjestetään luentokurssi Nobelin kirjallisuuspalkinto: valtaa, valintoja, voittajia, jonne Keltaisen kirjaston ystävät ovat tervetulleita. Luennoilla käsitellään palkinnon taustoja ja eri kielialueiden merkittäviä nobelisteja. Luennoitsijat ovat kotimaisten kirjallisuudentutkimuksen kärkeä. Luentosarja alkaa ti 14.1.2020 ja luentoja on tiistaisin klo 16–18 sekä keskiviikkoisin klo 12–14. Luennot pidetään tiistaisin klo 16–18 Metsätalon salissa 6 (Unioninkatu 40,…

Joulukuun kuukauden lukija

Nimi: Paula KontioIkä: 75 v.Ammatti: eläkeläinen & yleisen kirjallisuustieteen väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa Kaksi viimeksi lukemaani Keltaisen kirjaston kirjaa ovat Svetlana Aleksijevitšin Tšernobylistä nousee rukous (suom. Marja-Leena Jaakkola) sekä Elizabeth Stroutin Nimeni on Lucy Barton (suom. Kristiina Rikman). Aleksijevitš sovittaa ydinonnettomuuden uhrien kärsimykset moniääniselle kuorolle. Esitys kasvaa vetoomukseksi siitä, ettei mikään järjestelmä jättäisi uhrejaan heitteille. Stroutin…

Lokakuun kuukauden lukija

Nimi: Antti AlanenIkä: 64Ammatti: ohjelmistonsuunnittelija (KAVI) Olen viimeksi lukenut Keltaisesta kirjastosta… Svetlana Aleksijevitšin teoksen Neuvostoihmisen loppu (Keltainen kirjasto 492, suom. Vappu Orlov) ja James Salterin Leikkiä ja ajanvietettä (Keltainen kirjasto 218, suom. Ilkka Malinen). Laidasta laitaan! Aleksijevitšiltä täytyy seuraavaksi lukea kaikki. Tätä Keltaisen kirjaston kirjaa en unohda… James Joycen Odysseuksen (Keltainen kirjasto 60) luin koulupoikana…

Uusi Murakami

Odotettu suomennos kaikille Suuren lammasseikkailun – sekä fantastisemman Murakamiin – ystäville! Lue lisää.

Syyskuun kuukauden lukija

Nimi: Antti ToponenIkä: 33Ammatti: Lakimies, yksi Digitalisaatio – Murroksen koko kuva -kirjan kirjoittajista Viimeksi olen lukenut Keltaisesta kirjastosta uudelleen José Saramagon Baltasarin ja Blimundan (suom. Pirjo Suomalainen Pedrosa). Olen viimeiset kaksi vuotta matkustanut kesäisin Portugaliin päästäkseni nauttimaan Saramagosta autenttisessa ympäristössä. Tänä vuonna matkaan kuului käynti Mafrassa, jossa sijaitsevan luostarin rakentaminen on yksi taustajuonne Baltasarissa ja…

Tammen Keltainen kirjasto 65 vuotta -juhla

Helsingin Akateemisessa Kirjakaupassa syödään syntymäpäiväkakkua juhlan kunniaksi keskiviikkona 25. syyskuuta. Juhlassa esiintyy muun muassa zimbabwelaiskirjailija Petina Gappah, jonka romaani Pimeydestä loistaa valo on Keltaisen kirjaston 499. kirja. Voit lukea kirjasta lisää tästä. Gappahia haastattelee Kohtaamispaikalla toimittaja-kirjailija Laura Friman. Haastattelun jälkeen Gappah jää allekirjoittamaan kirjojaan. Iltapäivän iloksi järjestetään myös Keltainen kirjasto -tietovisa. Kaikkien osallistujien kesken arvotaan…

Keltaisen kirjaston elokuvasarja

65-vuotisjuhlan kunniaksi Tammi ja Kansallinen audiovisuaalinen arkisto KAVI järjestävät yhteistyössä Keltaisen kirjaston elokuvasarjan. Lokakuun aikana Kino Reginassa esitetään neljä Keltaisen kirjaston teoksiin perustuvaa elokuvaa, joista jokaisesta alustaa kotimainen nykykirjailija. Sarjan ensimmäinen elokuva on Pedro Almodóvarin Alice Munron novelleihin perustuva Julieta tiistaina 1.10.2019 18.45 – 20.30. Alustuspuheenvuoron pitää kirjailija-ohjaaja Saara Turunen. Lue lisää täältä.

Elokuun kuukauden lukija

Nimi: Vappu OrlovIkä: 76Ammatti: eläkeläinen, ent. kustannustoimittaja ja suomentaja Tulin alkuaan tietoiseksi Keltaisesta kirjastosta lukioaikanani, 60-luvun alussa. Äitini oli kirjakauppias, ja niin meillä oli aina saatavilla tuoretta kirjallisuutta. Ensimmäiset kirjat, jotka yhdistin KK:oon, olivat serbialaisen Ivo Andrićin (hänkin nobelisti) romaanit Drina-joen silta, Konsulit ja Neiti. En muista niistä paljoakaan, mutta vaikutuksen ne tekivät. Paremmin muistan…

Keltaisen kirjaston 500. kirja

Henkeäsalpaava omaelämäkerrallinen romaani, joka järkytti Ranskaa. Ei enää Eddy on Ranskan viime vuosien kohutuin ja puhutuin romaani, joka nousee lähes julman niukkaa kerrontaansa suuremmaksi kuvaksi unohdetusta Ranskasta, köyhyydestä, tuomitsemisesta ja näköalattomuudesta. Lue lisää täältä.